Naga salsaa

Joulun kunniaksi päätin tehdä nagasta salsaa, kaverilta irtosi Naga Morich pyreetä kylliksi sopivankokoiseen satsiin.

Ainekset:

• Naga Morich -pyree
• Tomaattimurska
• Tuore ananas
• Mango (purkkiversio koska kaupassa ei kypsiä :( )
• Sipuli
• Valkosipuli
• Habanero
• Sitruunasta puristettua mehua
• Mausteita

Valmistus on todella yksinkertaista, kuullotin sipuli- ja valkosipulihakkeen oliiviöljyssä nopsaan aluksi, ja maustoin ne samalla merisuolalla.
Sillä välin kun kuullotetut ainekset jäähtyivät, pilkoin ananaksen ja mangonpalat pieniksi, kaadoin ne ananaksesta irronneen mehun kera kulhoon yhdessä tomaattimurskan kanssa, ja viskoin vielä perään pieneksi silputun habaneron.
Sekoittelin noita yhteen hetken, lisäsin sipulit ja valkosipulit, maustoin hunajalla ja merisuolalla sekä puristin sekaan noin puolikkaan sitruunan mehun.
Tämän jäkeen tuli se kriittinen vaihe, eli naga morich pyreen lisääminen. Kyseessä on sen verran tujua kamaa, että oman terveyden kannalta on suositeltavaa aina käyttää suojaavia käsineitä kun käsittelee nagaa. (Jo miedommatkin chilit tuntuvat varsin ikäviltä kun ne kulkeutuu sormien mukana vaikka nenään tai silmiin)

Annoin salsan tekeytyä noin 20 minuuttia ennen maistamista - ja piru vie, en olisi uskonut mutta tulisuus osui napakymppiin heti ensi yrittämällä omaan makuuni. Kesti noin kymmenisen sekuntia ennen kuin ensimmäistäkään viitettä tulisuudesta tuli esiin, jonka jälkeen se lähti hiipien hyökkäämään saamatta kuitenkaan missään vaiheessa ylilyöntiasemaa muilta mauilta. Polte kestää lievänä hyvän tovin, mutta ei häiritsevän kovana.

Jätin tarkoituksella pienetkin viitteet eri määristä mainitsematta, koska jokaisen toleranssi chileihin on erilainen - toisen mieto on toisen helvetti.

Pizzaa. Paljon pizzaa. Liikaa(?) pizzaa. Sekä pizzakivi.

Onko mahdollista että pizzaa on joskus liikaa?
No, ainakin kerralla tehtäväksi joskus on.

Päätin hankkia pizzakiven kuultuani siitä niin paljon hyvää, ja pitihän sitä päästä heti kokeilemaan. Lunttasin netistä reseptin "Denniksen pizzapohjalle" - tämä siis ei ole sama mitä Dennis pizzerioissa käytetään vaan Dennis Rafkinin kotonaan käyttämä resepti kuulemma.
Katsomatta sen kummemmin määriä, aloin tekemään pohjaa ohjeiden mukaan. Hälytyskellojen olisi pitänyt kai pärähtää soimaan siinä vaiheessa kun taikinaan lisättiin 2,5 kiloa jauhoja (ohjeessa puolikarkeita, meillä durumia + pieni osa erikoisvehnää) mutta ei kun ei.
Totesimme pian että nestettä ohjeessa on avain liian vähän, joten lisää vettä kehiin, veikkaisin että lopulta nesteitä oli vajaa puolisen toista litraa yhteensä, kenties vähän vähemmän.

No, ei muuta kuin leipomaan, otin taikinasta palloja, jotka käyttäen pizzakiveä leivinpaperin alla sapluunana sain suurinpiirtein pyöreitä.

Vain osa pohjista

Lopulta kahdeksan pizzapohjan jälkeen totesimme että nyt on jumankauta aika viheltää peli poikki - teimme lopusta taikasta sopivan kokoisia palloja jotta niistä tulisi kustakin yksi pizza myöhemmin - loppujen lopuksi taikina taisi riittää lähes kahteenkymmeneen pizzakiven kokoiseen pizzaan.

 Valmiista pizzoista tuli valitettavasti vain yllä olevan kaltaisia blurrikuvia, pitää opetella tyttiksen järjestelmäkameranvaimikälie käyttöä :D

Mutta se on todettava, että on jumankauta tuo pizzakivi on maineensaveroinen lahja taivaista, pohjista tulee täysin uudella tapaa hyviä ja rapeita, edes esilämmitetty pelti ei pääse lähelle tätä taivasta.

Täydellisen pizzan metsästys - Osa 2

Täydellistä pizzaa on metsästetty ennenkin, http://omnomia.blogspot.com/2011/06/taydellisen-pizzan-metsastys-osa-1.html

Pohja on sama joten siitä ei sen enempää, vaan siirrytään täytepuolelle.

• Unkarilaista Salamia
• Unkarilaista Pepperonia
• Metwurstia (Kotasavun, myydään myös EuroShopper nimellä)
• Ananasta
• Sipulia
• Tuoretta basilikaa
• Juustoa

Kuvassa näkyy myös minun pizzaani kuulumaton tonnikala.

Kastikkeessa on tomaattimurskaa, ketsuppia, valkosipulia, oreganoa, merisuolaa, oliiviöljyä ja pippurirouhetta, jotka kiehautin nopeasti yhdessä.

Pizzan täyttäminen lienee triviaali tehtävä kaikkein uusavuttomimmillekin ihmisille, joten ei muuta kuin katselemaan miltä pizzan tulee näyttää ennen uunia!

Ja uunin jälkeen

Makuelämys oli uskomaton - ainut mitä olisin tästä täytetutkielmasta ehkä muuttanut, oli tuoreet basilikan lehdet, jotka olisi pitänyt kenties lisätä vasta minuuttia tai max kahta ennen kuin pizza on valmis uunista pois otettavaksi.

Juustoista kanatortillaa

Pitkästä aikaa kirjoittelemaan taas, ruokia on jonoksi asti kuvina, tarinat vain uupuu.

Paneutukaamme nyt ensinnä herkullisien tortillojen (noinko se muka taipuu?) maailmaan.

Ainekset:

• Kanaa
• Tortilla-kuoria
• Juusto-kastiketta (Santa Maria Cheddar Dip)
• Mausteita oman maun mukaan
• Pupunruokaa koristeeksi
• Sweet chili soosia

Pilkotut kanat

Paistoin aluksi kanat, en muista millä nimellä myytiin mutta jotain suikaleita isompaa ne oli, eivät kuitenkaan kokonaisia rintafileitä tms. Koska ne ovat selkeästi liian isoja, pilkoin lihat ennen maustamista varmistaakseni että mausteet leviävät jokapuolelle.

Kanat maustumassa pannulla

Pilkkomisen jälkeen viskoin kananpalat takaisin pannulle maustamista varten, heitin mukaan maustesekoituksen (valitettavasti tästä on liian kauan että enää muistaisin mitä se oli, mutta veikkaisin että kyseessä oli Santa Marian Taco Spice Mix Smoked Chili & Garlic) ja sekoittelin kunnes kaikki olivat varmasti kunnolla maustuneet.

mmmm, cheeeeese

Eikun kokoamaan, tortillakuoret on hyvä esilämmittää esim mikrossa, tai mieluummin ihan uunissa.
Kanaa sopivasti ensin, ja päälle reilusti juustokastiketta, on muuten hyvää!

Pupunruokaa päälle, ja soosia

Kanojen päälle vihanneksia oman maun mukaan, tällä kertaa oli vain jäävuorisalaattia ja tuoretta kurkkua, joiden päälle lorautin vielä sweet chili soosia

Ja eikun syömään, hyvää!

Nistilärpäkkeitä, eli järjettömän hyvää naposteltavaa

Tällä kertaa on vuorossa "nistilärpäkkeitä", eli mielettömän hyvää naposteltavaa joka sopii myös karppaajille. Kyseessä on äärimmäisen helppo ruoka, ja nopea valmistaa

Ainekset:

• Metwurstia (Kotasavun tai Euroshopperin (samaa tavaraa eri nimellä))
• Salsaa tai chilikastiketta
• Juustoa

Meetut rivissä

Aluksi ladotaan metwurstit siistiin ruudukkoon pellille, niin monta kuin vain järkevästi saat mahtumaan sillä nämä herkut vievät kielen mennessään.

Täytteet päällä

Tämän jälkeen pistetään jokaisen metwurstin päälle salsaa tai chilikastiketta, meillä oli tällä kertaa käytössä Sweet Chili soosia, ja päälle juustoa. Juuston suhteen makuja on monia, mutta vältä vähärasvaisia vaihtoehtoja, ja käytä esim kermajuustoa, emmentalia tai mozzarellaraastetta oman makusi mukaan. Voit halutessasi myös pistää päälle mausteita.

Valmista herkkua

Nistilärpäkkeet uuniin, lämpöä heitteämällä arvioiden jotain 200-250 asteen välimaastosta, ja ulos kun juusto näyttää sopivalta.

Nosta lärpäkkeet vetäytymään hetkeksi talouspaperille, samalla osa rasvasta katoaa, ja nauti vaikka elokuvaa katsellessasi.

Lihaa! RAAKAA LIHAA!!! Eli härän pihvejä

Puhelin on saatu takaisin huollosta, ja jo varsin vanhat kokkauskuvat niiden mukana. Pahoitteluni siis pitkästä tauosta, mutta nyt on muutama ruoka heti jonossa julkaistavaksi.

Aloitetaan kunnon herkusta, eli härän pihveistä. Kaupasta tarttui mukaan uskomattomasta tarjouksesta härän fileetä, en kuolemaksikaan muista enää oliko se ulko- vai sisäfileetä, mutta kuvahaun perusteella väittäisin sisäfileeksi.

Ainekset:

• Härän (sisä)fileetä
• Jääsalaattia
• Kurkkua
• Paprikaa
• Mausteita (grillimauste, merisuola)

Leikellyt lihat

Aluksi leikkelin lihan sopiviksi paloiksi, olisikohan noilla ollut se 1½-2cm paksuutta ehkä keskimäärin, ja kämmenellä & nyrkillä sitten taputtelin hieman ohkaisemmiksi. Maustoin pihvit merisuolalla samalla, väittävät mureuttavan lihaa mutta tiedä sitten pitääkö väitteet paikkaansa vai ei.

Pihvit pannullla

Pihvejä mahtui pannulle neljä kappaletta kerralla, joka nopeutti huomattavasti paistoprosessia - valitettavasti kun olin tyttöystävän luona kokkaamassa niin valurautapannua ei ollut käsillä - kotona en olisi tinkinyt siitä vaikka omaan valurautapannuuni mahtuukin vain yksi pihvi kerrallaan, tuurilla kaksi - kyllä pihvit nyt kuuluu valurautapannulla paistaa! Voista ei onneksi tarvinnut tinkiä.

Kypsyysaste ehkä pienenpienenaavistuksen liian kypsä

Koska viime kerrasta on jo aikaa, oli vaikea arvioida sopivaa paistoaikaa, ja kuten kuvasta näkyy, tuli pihveistä ehkä turhankin kypsiä ainakin minun makuuni, kun tavoitteena oli medium rare mieluummin lähempänä rarea kuin mediumia.

Pihvit paistettu

Pihvit on paistettu, lisäsin pihveille hieman grillimaustetta paiston jälkeen, sekä aavistuksen merisuolaa, tässä kohtaa tehtiin myös nopeasti lisukesalaatti kylkeen, eli käytännössä vain jäävuorisalaattia ja kurkkua, keltaista paprikaa sekä vähän kastiketta.

Valmis annos

Annos lautasella valmiina siirtymään tuulensuojaan, omnomnom!

Kanasalaattia

Huhhei, ja kesä menee menojaan, taukoa kirjoittelussa tullut vähän kun on käyty Tuskat ja mökit läpi tässä välissä, mutta kuvia on ja monen monta ruokaa on jonossa.

Tällä kertaa pistetään kanasalaatista hieman turinointia.

Ainekset:

• Kanaa (taisi olla jotain "fileitä")
• Kaalia (varhaiskaalia)
• Kurkkua
• Fetajuustoa
• "Cheddar"-sulatejuustoa
• Paprikaa
• Majoneesia & kastiketta

Vihanneksia

Aluksi pilkotaan kuutioiksi tarpeelliset vihannekset, jälkikäteen ajateltuna mukaan olisi voinut pistellä myös esimerkiksi punasipulia, mutta tänään mennään näillä. Yleisenä vinkkinä suosittelen kaikille ns "mandoliinin" hankkimista, äärimmäisen kätevä esim juurikin kaalin viipalointiin.

Kanat paistettu

Kanat paistoin omassa marinadissaan, valkkaa siis omaan makuusi sopiva marinointi kaupasta, tai ota marinoimaton ja marinoi itse (tästä tulee aina parempaa jos vähän näkee vaivaa). Maustoin kanat kevyesti vain merisuolalla.

Valmista salaattia

Kun kanat on jäähtynyt ja pilkottu, on aika sekoittaa kaikki aineet kulhoon, lukuunottamatta majoa tai kastiketta - se helpottaa toki syömistä kun voi vain ottaa suoraan kulhosta valmista kamaa, mutta jos salaattia on tarkoitus syödä esim illemmalla tai jopa seuraavana päivänä uudestaan, se vettyy helposti liikaa jos kastikkeet on jo valmiina seassa.

Valmis annos

Valmiiseen annokseen lisäsin kastiketta ja majoneesia hieman, majoneesina oli jälleen kerran yksi omista sekoituksista, kastikkeena taisi olla ihan perus "makea kastike"

Karjalanpaistia(ko?)

Seuraavana vuorossa on karjalanpaisti, tähän on tietenkin reseptejä kutakuinkin yhtä monta kuin tekijöitäkin, itse tein yksinkertaisen kaavan mukaan.

Ainekset:

• Karjalanpaistilihaa (Possua & nautaa)
• Keväsipuleita
• Kevätpunasipuleita
• Porkkanaa
• Mausteita (Suola, Pippuri)

Ainekset lähes valmiina

Paketti karjalanpaistilihaa (eli possua ja nautaa) kaupasta, kevätsipulia sekä kevätpunasipulia ja porkkana pätkiksi.
Itse pidän sipuleista isoina karjalanpaistissani, joten koitin pitää ne mahdollisimman "koossa" leikatessani kunkin neljään osaan.

Uunissa

Aluksi laitoin lihat ja vihannekset uuniin sellaisenaan ottamaan hieman väriä, ennen kuin lisäsin vettä sen verran että lihat peittyivät. Samalla maustoin liemen merisuolalla, tällä kertaa perinteisellä rakeisella hienon sijasta, sekä heitin joukkoon pippureita joukon, ja voita nokareen. Jälkikäteen ajateltuna olisi voinut heittää joukkoon myös yhden lihaliemikuution kenties.

Valmista tuli.

Uunissa tuo viihtyi muistaakseni kolmisen tuntia tai vähän alle, noin suurin piirtein - tein kuitenkin kerralla ruokaa kahteen eri kulhoon joista toinen sai istua vielä tunnin verran jäähtyvässä uunissa. Kuva on ensimmäisenä uunista otetusta setistä.

Valitettavasti itse annoksesta en kuvaa saanut otettua kun uskollisen paska kamerani (puhelimeni) temppuili.

Yksinkertainen lisukesalaatti

Tein tämän karjalanpaistin kaveriksi, todella yksinkertaista ja nopeaa. Vähän (varhais)kaalia, kurkkua, paprikaa sekä salaattijuustoa valmiissa kastikkeessa (olikohan siinä kastikkeessä balsamicoa ja oliiviöljyä sekä mausteita). Paprikoista saa mukavan ohuita suikaleita esim juustohöylällä tai kuorimaveitsellä.

Chili con Carmea

Tänään (no, okei, on tästä jo monta päivää kun tän tein mutta nyt vasta pääsen istuun ja kirjotteleen tätä) paneudumme chili con carneen, tuohon ruokaan joka sai jopa minut kaikessa nirsoudessani pitämään pavuista.

Uuden tavan mukaisesti, "resepti" on alla, tai ainakin siis ainekset:

• Tuoreita chilejä (Tässä tapauksessa "peruschilejä" Citymarketista, mutta oman maun mukaan voi laittaa sekaan vaikka habaneroa tai nagaa)
• Sipulia (Kevätsipuleita nipullinen)
• Valkosipulia (Melkein koko valkosipuli)
• Tomaattimurskaa (Chilimaustettua)
• Valkoisia papuja (Heinzin Baked Beans tomaattisoosissa)
• Jauhelihaa
• Mausteita (Chilijauhe, merisuola, valkosipulinen yrttisekoitus)

Vihannekset

Aluksi pilkoin chilit palasiksi ja sipulit halkaisin kuuteen osaan, valkosipulin kynnet kuorin ja silpuin.
Pro tip #1: Älä kaiva nenääsi pilkottuasi chilit
Pro tip #2: Leikkaa valkosipulista pienenpienet palat kummastakin kynnen päästä pois, pistä veitsi lappeelleen päälle ja napauta sopivalla voimalla ja kuoret lähtevät kuin taikaiskusta, yleensä kokonaisina

Paistetut ainekset

Kun vihannekset oli silputtu, paistoin aluksi jauhelihan oikeassa voissa ja maustoin sitä merisuolalla, chilijauheella sekä valkosipulisella yrttimausteella. Tämän jälkeen heitin kasvikset sekaan ja paistelin tovin, ja lopuksi lisäsin vielä pavut tomaattikastikkeineen vaikkei se kuvassa oikein näykään. Tämän jälkeen kaadoin yhden purkillisen chilimaustettua tomaattimurskaa joukkoon, ja huuhtelin sekä tomaattimurska- että papupurkeista loputkin jämät sekaan vedellä, jolloin vettä tuli joukkoon ehkä se reilu pari, vajaa kolme desiä. Pari kunnon sekoitusta ja annetaan juuri ja juuri kiehua suurinpiirtein vartin verran, välillä sekoittaen ettei vahingossakaan pala pohjaan.

Valmis annos lautasella

Reilun vartin päästä annos mahtavaa ruokaa on valmiina lautaselle - tämän kanssa sopii mainiosti esim patonki tai muu vaalea leipä jolla voi lopuksi syödä kaiken ylijäävän kastikkeen.

Kanapurilaisia

Ei tunnu aiottu karppauslinja pitävän sitten yhtään, mutta väliäkö tuolla kunhan ruoka maistuu :)

Tänään vuoronsa saa kanapurilaiset, ja uudistuksena tulee mukaan myös "reseptilista" (ei, siinä ei vieläkään ole mitään tarkkoja määriä mutta aineet kuitenkin lueteltuna reseptin tapaan) palautteen johdosta.

Ainekset sulassa sovussa

Ainekset:

• Leipä (Rosten Crusta Pistores)
• Kananpojan minuuttipihvit
• Pekoni
• Cheddar (Pilgrim's Choice eli oikea, ei aamupala tms sulatejuusto)
• Jääsalaatti
• Sipuli
• Suolakurkku (Sauvon)
• Sinappi (Yyterin)
• Ketsuppi (Heinz)
• Majoneesi (Sama kuin Majoneesien Salat - Osa 1 -blogientryssä )
• Mausteita (Merisuola, Valkosipulinen yrttimauste)

Leivät ja pekonit kärytelty pannulla

Tiedä siitä onko valmistusjärjestyksellä niin paljoa väliä, mutta itse aloitin paistamalla leivät sekä pekonit ensinnä aputytön pilkkoessa sipulit ja valmistellessa salaatinlehdet käyttökelpoisiksi. Pekonin paistoaste riippuu tietenkin omasta makutottumuksesta, nyt jäi tuollaisiksi puolirapeiksi-puolilötköiksi vaikka yleensä suosin rapeita.

Pihvit juustoa vajaa valmiina erittäin tärähtäneessä kuvassa jopa
normaaliin heikkoon tasoon verrattuna

Leipien ja pekonien jälkeen vuoroon tulivat kananpojan minuuttipihvit, joiden päälle lisäsin käännön ja mausteiden lisäämisen jälkeen cheddarsiivuja sulamaan valmiiksi - aito cheddar kun vaatii oikeasti sen sulatuksen että pääsee oikeuksiinsa!

Käy kiinni!

Kun pihvit cheddareineen ovat valmiita, on aika koota itse purilainen. Omien mieltymyksieni mukaan järjestys on oikea, kun alemmalle leivälle pistetään ensin ketsuppia ja sinappia, joiden päälle heitetään sipulit ja suolakurkun siivut. Tämän jälkeen pihvi juustoineen ja loppu riippuu sitten muista täytteistä - tässä tapauksesta "alhaalta ylös" majoneesi, pekoni ja salaatti.

Kanapurailainen oli helposti jopa Hesen tasoa parempi, Mäkin roskista ja hampurilaisistahan ei voi edes samassa lauseessa puhua :)

Grillausta

Juhannuksena kastettu pallogrilli oli nyt koottu jo lähes oikein, kun lähdimme uudelle grillausreissulle. Tällä kertaa varusteina oli meidän osaltamme paprikan puolikkaita täytettynä kevätsipuleilla, oikealla cheddarilla sekä pippurituorejuustolla, ja pekonia samoin täyttein, sekä tietenkin maissia ja vaahtokarkkeja.

Pekonipalloja

Nuo pekonipallot, jumankauta, jos grilliruoka voi olla taivaasta niin tämä on sieltä, helposti paras grilliruoka ikinä mitä olen syönyt!

Cheddarkone

Kavereiden pekoni-cheddarsulatejuustopaketit eivät pärjänneet grillissä yhtä hyvin, vaan yksi epäonninen hajosi muuntaen kärsineen grillimme cheddar-koneeksi :)

Täytetty paprika

Täytetyt paprikat eivät olleet yhtä hieno menestys kuin täytetyt pekonit, mutta onneksi muille kelpasi, paprika ei tainnut kypsyä tarpeeksi :(

Liekitettyä grilliä sekä maissia

Kun grillissä oli taas tilaa, oli aika laittaa maissit kypsymään, ensin kierittäen niitä tietenkin voissa vähäsen. Tai sitten vähän enemmän koska ne saivat aika moiset liekit aikaan, jotka saivat jopa itse grillin syttymään tuleen. Kyllä, grilli syttyi tuleen. Ulkopuolelta, nyt ihan oikeasti, mistä toi grilli on tehty? Maissit totta kai syötiin merisuolan kera.

Grillikarkkia

Illan kruunasi vaahtokarkkien grillaus, valitettavasti unohdin ottaa omistani kuvan, itsellä oli jotain ameriikan vaahtiksia sittarista, mutta kuvassa grillattavana on noitapilli (luit oikein), joku random salmiakkimakeinen sekä Haribon vaahtokarkki.

Tässä alkaa vähitellen hiipimään mieleen epäilys siitä selviääkö grillimme edes kesän grillikauden loppuun saakka :)

Tarkan markan pihvit, eli halpiskasleria

Pihveistä on kiva nauttia silloin tällöin ja miksei useamminkin, valitettavasti kuitenkin kunnon pihviliha on kallista, joten pienellä budjetilla moisiin ei paljoa kosketa. Onneksi löytyy kuitenkin se pihvien oma ruma ankanpoikanen eli kasler - siitä saa halvalla tehtyä jotain pihviä muistuttavaa :)

Perkeleen turvaliedet

Kokkaus meinasi loppua lyhyeen, ensimmäistä kertaa tyttöystävän uudessa kämpässä kokattiin, ja ihmeteltiin mikä on kun valot palaa mutta levyt ei lämpeä. No sehän oli joku perkeleen turvaliesi missä pitää ääntää ajastimia päälle että levyt lämpeää. Tik-tik-tik-tik-tik-tik-tik-tik-tik.

Neljä pientä possua

No, lihat saatiin tik-tik-tik-tik-tikitysten myötä lopulta lämmenneelle pannulle paistumaan, ahdasta oli mutta juuri ja juuri menivät. Pihviä ei kannata tässä kohtaa ikinä maustaa mielestäni, vaan vasta kun se on valmis tai lähes valmis.

Kypsyy kypsyy

Tuossa kohdin alkaa liha olemaan hyvin jo kypsynyttä, ja on aika maustaa, pippuria ei ollut valitettavasti maustehyllyssä mutta onneksi merisuolaa on aina, siitä ei tingitä.

Valmis annos

Lautaselle päätyi hieman jääsalaattia, pari pihviä per nokka ja edellisessä blogientryssä tehtyä majoneesia.

Majoneesien salat, osa 1

Tämä ei ole se useimmiten tekemäni majoneesi, mutta tästä tuli kuvat joten tehdäänpä tästä sitten pieni tarinan poikanenkin.

Haussa oli majoneesi joka sopii niin (kasler)pihvin kuin salaatinkin kaveriksi, mutta myös maistuu hyvältä.

Aineksia majoneesiin

Aineksiksi valitsin mitä kaapista sattui löytymään, eli tällä kertaa Becelin perusmajoa, chilijauhetta, valkosipulista yrttimaustetta, valkosipulidippiä, ruohosipulituorejuustoa (vaikkei maitotuotteita ikinä majoon saisikaan sotkea) ja makeaa salaatinkastiketta.

Ei muuta kuin hommiin, pistelin majopurkkiin jossa oli ehkä kolmannes tai puolet jäljellä majoneesia ensin puolitoista teelusikallista valkosipulidippiä suurin piirtein, ja hieman vähemmän ruohosipulituorejustoa perään, sekoittelin ensin nuo ja lisäsin sen jälkeen salaatinkastiketta reilun lorauksen antamaan vähän notkeutta majolle. Tämän jälkeen ei tarvinnut muuta kuin lisätä omaan makuun sopivasti, eli reilulla kädellä, kumpaakin maustetta ja kunnolla sekoitusta kunnes lopputulos näytti tältä:

Valmista soosia

Karppaamiainen

Että jotain oikeasti karppaushenkistäkin saadaan kuten lupailin, eli vähähiilihydraattinen mutta samalla äärimmäisen täyttävä ja reilusti energiaa antava aamiainen.

Tarpeet

Karppaamiaiseen tarvitaan kananmunia, pekonia ja Karppinen -leipää, itse lisäsin mausteeksi vielä valkosipulista yrttimaustetta sekä merisuolaa.

Pannulla suhisee

Karppinen -leipä on aika höttöistä tavaraa ja turhan paljon jyviä sisältävää omaan makuuni, mutta paahdettuna / paistettuna menee ihan ok, etenkin kun muistaa että niissä on vain 3g hiilareita per siivu, joten heitin leivät pannulle yhdessä parin kananmunan kanssa.
Munat maustoin reilusti valkosipulisella yrttimausteella sekä merisuolalla ennen kuin se ehti kiinteytymään yläpuolelta, ja käännön jälkeen vielä merisuolalla toiseltakin puolen.

Omnomnom

Kaik paistettu, eikun vaan voita leiville, kananmunat ja pekonit päälle ja nauttimaan.
Tällä pärjää hyvin aamusta iltapäivään / alkuiltaan asti, ja vaikka kuinka joku taas kammoksuu rasvoja niin kyllä ne aina terveellisempiä on kuin loputtomat hiilarit.