Näytetään tekstit, joissa on tunniste sipuli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sipuli. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Täydellisen pizzan metsästys - Osa 2

Täydellistä pizzaa on metsästetty ennenkin, http://omnomia.blogspot.com/2011/06/taydellisen-pizzan-metsastys-osa-1.html

Pohja on sama joten siitä ei sen enempää, vaan siirrytään täytepuolelle.

  • Unkarilaista Salamia
  • Unkarilaista Pepperonia
  • Metwurstia (Kotasavun, myydään myös EuroShopper nimellä)
  • Ananasta
  • Sipulia
  • Tuoretta basilikaa
  • Juustoa


Kuvassa näkyy myös minun pizzaani kuulumaton tonnikala.


Kastikkeessa on tomaattimurskaa, ketsuppia, valkosipulia, oreganoa, merisuolaa, oliiviöljyä ja pippurirouhetta, jotka kiehautin nopeasti yhdessä.

Pizzan täyttäminen lienee triviaali tehtävä kaikkein uusavuttomimmillekin ihmisille, joten ei muuta kuin katselemaan miltä pizzan tulee näyttää ennen uunia!

Ja uunin jälkeen

Makuelämys oli uskomaton - ainut mitä olisin tästä täytetutkielmasta ehkä muuttanut, oli tuoreet basilikan lehdet, jotka olisi pitänyt kenties lisätä vasta minuuttia tai max kahta ennen kuin pizza on valmis uunista pois otettavaksi.

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Karjalanpaistia(ko?)

Seuraavana vuorossa on karjalanpaisti, tähän on tietenkin reseptejä kutakuinkin yhtä monta kuin tekijöitäkin, itse tein yksinkertaisen kaavan mukaan.

Ainekset:
  • Karjalanpaistilihaa (Possua & nautaa)
  • Keväsipuleita
  • Kevätpunasipuleita
  • Porkkanaa
  • Mausteita (Suola, Pippuri)

Ainekset lähes valmiina
Paketti karjalanpaistilihaa (eli possua ja nautaa) kaupasta, kevätsipulia sekä kevätpunasipulia ja porkkana pätkiksi.
Itse pidän sipuleista isoina karjalanpaistissani, joten koitin pitää ne mahdollisimman "koossa" leikatessani kunkin neljään osaan.

Uunissa
Aluksi laitoin lihat ja vihannekset uuniin sellaisenaan ottamaan hieman väriä, ennen kuin lisäsin vettä sen verran että lihat peittyivät. Samalla maustoin liemen merisuolalla, tällä kertaa perinteisellä rakeisella hienon sijasta, sekä heitin joukkoon pippureita joukon, ja voita nokareen. Jälkikäteen ajateltuna olisi voinut heittää joukkoon myös yhden lihaliemikuution kenties.

Valmista tuli.
Uunissa tuo viihtyi muistaakseni kolmisen tuntia tai vähän alle, noin suurin piirtein - tein kuitenkin kerralla ruokaa kahteen eri kulhoon joista toinen sai istua vielä tunnin verran jäähtyvässä uunissa. Kuva on ensimmäisenä uunista otetusta setistä.

Valitettavasti itse annoksesta en kuvaa saanut otettua kun uskollisen paska kamerani (puhelimeni) temppuili.

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Chili con Carmea

Tänään (no, okei, on tästä jo monta päivää kun tän tein mutta nyt vasta pääsen istuun ja kirjotteleen tätä) paneudumme chili con carneen, tuohon ruokaan joka sai jopa minut kaikessa nirsoudessani pitämään pavuista.

Uuden tavan mukaisesti, "resepti" on alla, tai ainakin siis ainekset:
  • Tuoreita chilejä (Tässä tapauksessa "peruschilejä" Citymarketista, mutta oman maun mukaan voi laittaa sekaan vaikka habaneroa tai nagaa)
  • Sipulia (Kevätsipuleita nipullinen)
  • Valkosipulia (Melkein koko valkosipuli)
  • Tomaattimurskaa (Chilimaustettua)
  • Valkoisia papuja (Heinzin Baked Beans tomaattisoosissa)
  • Jauhelihaa
  • Mausteita (Chilijauhe, merisuola, valkosipulinen yrttisekoitus)

Vihannekset
Aluksi pilkoin chilit palasiksi ja sipulit halkaisin kuuteen osaan, valkosipulin kynnet kuorin ja silpuin.
Pro tip #1: Älä kaiva nenääsi pilkottuasi chilit
Pro tip #2: Leikkaa valkosipulista pienenpienet palat kummastakin kynnen päästä pois, pistä veitsi lappeelleen päälle ja napauta sopivalla voimalla ja kuoret lähtevät kuin taikaiskusta, yleensä kokonaisina
Paistetut ainekset
Kun vihannekset oli silputtu, paistoin aluksi jauhelihan oikeassa voissa ja maustoin sitä merisuolalla, chilijauheella sekä valkosipulisella yrttimausteella. Tämän jälkeen heitin kasvikset sekaan ja paistelin tovin, ja lopuksi lisäsin vielä pavut tomaattikastikkeineen vaikkei se kuvassa oikein näykään. Tämän jälkeen kaadoin yhden purkillisen chilimaustettua tomaattimurskaa joukkoon, ja huuhtelin sekä tomaattimurska- että papupurkeista loputkin jämät sekaan vedellä, jolloin vettä tuli joukkoon ehkä se reilu pari, vajaa kolme desiä. Pari kunnon sekoitusta ja annetaan juuri ja juuri kiehua suurinpiirtein vartin verran, välillä sekoittaen ettei vahingossakaan pala pohjaan.

Valmis annos lautasella
Reilun vartin päästä annos mahtavaa ruokaa on valmiina lautaselle - tämän kanssa sopii mainiosti esim patonki tai muu vaalea leipä jolla voi lopuksi syödä kaiken ylijäävän kastikkeen.

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Kanapurilaisia

Ei tunnu aiottu karppauslinja pitävän sitten yhtään, mutta väliäkö tuolla kunhan ruoka maistuu :)

Tänään vuoronsa saa kanapurilaiset, ja uudistuksena tulee mukaan myös "reseptilista" (ei, siinä ei vieläkään ole mitään tarkkoja määriä mutta aineet kuitenkin lueteltuna reseptin tapaan) palautteen johdosta.

Ainekset sulassa sovussa
Ainekset:
  • Leipä (Rosten Crusta Pistores)
  • Kananpojan minuuttipihvit
  • Pekoni
  • Cheddar (Pilgrim's Choice eli oikea, ei aamupala tms sulatejuusto)
  • Jääsalaatti
  • Sipuli
  • Suolakurkku (Sauvon)
  • Sinappi (Yyterin)
  • Ketsuppi (Heinz)
  • Majoneesi (Sama kuin Majoneesien Salat - Osa 1 -blogientryssä )
  • Mausteita (Merisuola, Valkosipulinen yrttimauste)
Leivät ja pekonit kärytelty pannulla
Tiedä siitä onko valmistusjärjestyksellä niin paljoa väliä, mutta itse aloitin paistamalla leivät sekä pekonit ensinnä aputytön pilkkoessa sipulit ja valmistellessa salaatinlehdet käyttökelpoisiksi. Pekonin paistoaste riippuu tietenkin omasta makutottumuksesta, nyt jäi tuollaisiksi puolirapeiksi-puolilötköiksi vaikka yleensä suosin rapeita.
Pihvit juustoa vajaa valmiina erittäin tärähtäneessä kuvassa jopa
normaaliin heikkoon tasoon verrattuna
Leipien ja pekonien jälkeen vuoroon tulivat kananpojan minuuttipihvit, joiden päälle lisäsin käännön ja mausteiden lisäämisen jälkeen cheddarsiivuja sulamaan valmiiksi - aito cheddar kun vaatii oikeasti sen sulatuksen että pääsee oikeuksiinsa!
Käy kiinni!
Kun pihvit cheddareineen ovat valmiita, on aika koota itse purilainen. Omien mieltymyksieni mukaan järjestys on oikea, kun alemmalle leivälle pistetään ensin ketsuppia ja sinappia, joiden päälle heitetään sipulit ja suolakurkun siivut. Tämän jälkeen pihvi juustoineen ja loppu riippuu sitten muista täytteistä - tässä tapauksesta "alhaalta ylös" majoneesi, pekoni ja salaatti.

Kanapurailainen oli helposti jopa Hesen tasoa parempi, Mäkin roskista ja hampurilaisistahan ei voi edes samassa lauseessa puhua :)

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Naan, tai sinne ja takaisin

Tänään keittiössä käytetään naan-leipää kenties hieman normaalista poikkeavaan tapaan, eli sen sijaan että leipä olisi sellaisenaan ruuan lisukkeena, pistetään kahden leivän väliin täytteet.

Naan-leipä on Santa Marian Lemon & Sweet chili maustettua laatua ja se tulee saamaan täytteekseen kanan hedelmäisellä marinadilla marinoituja fileepihvejä suikaloituina, paistettua sipulia, paprikaa, ananasta, mandariinia, kurkkua ja salaattia, sekä tietenkin juustoa ja valkosipulisalsakastiketta ja mitä nyt mieleen tuleekaan.

Kuten yleensä, paistamiseen käytän oikeaa voita enkä viherpiipertäjien ja ituhippien margariinia tai muuta vastaavaa, paistoin aluksi kanan fileepihvit maustaen ne pelkällä merisuolalla ja pistin ne jäähtymään kun valmistelin muut osat ateriaa.

Kärähtäneet sipulit ja salaattia
Sipulit käytettiin voilla valelulla pannulla ja kuten valitettavan usein, ne pääsivät hieman kärähtämään mutta ei se onneksi makua pilaa.

Salaattiin pilkottiin jäävuorisalaattia, keltaista ja punaista paprikaa sekä tuoretta kurkkua ja sekaan kaadettiin vielä purkillinen säilöttyjä mandariineja, kastiketta pistetään vasta lopuksi kun salaatti on jo leivän välissä.

Näitä ei saanut halkaistua :( 
Tarkoitus oli alunperin täyttää leivät kuten pita-leivät, mutta valitettavasti näin ohuiden leipien halkaisu osoittautui ainakin minun taidoilleni mahdottomaksi tehtäväksi, joten pilkoin leivät sopivan kokoisiksi palasiksi ja pistin kaksi leivän palasta päällekäin, täytteet väliin.

Valmiina kohti uunin lämpöä
Ensin levitin alemmalle leivän palaselle valkosipulisalsaa jonka päälle ladoin kanat ja sipulit, jonka jälkeen leipä kuorrutettiin juustoraasteella ja viimeisteltiin ananaspalasilla.
Vielä ennen uuniin laittoa päälimmäisten leivänpalasten päälle nokareet voita viimeistelemään koko kokemus.

Omnomnom, uunista ulkona
Kun leivät saatiin uunista ulos, nostettiin kannet auki ja pistettiin salaattia väliin valkosipulisalaattikastikkeen ja paprikamajoneesin kera.

Valmiina syötäväksi!
Lopputulos oli suorastaan taivaallinen, leivässä oli pienen pientä chilin potkua mutta ei kuitenkaan tulista, uuni sai leivästä sopivan rapeaa, muttei kuitenkaan niin rapeaa että leipä hajoaisi käsiin.
Salaatti on sopivan raikasta mandariinien tuodessa hieman makeutta mukaan.

Suosittelen lämpimästi kaikkia kokeilemaan!

torstai 16. kesäkuuta 2011

Täydellisen pizzan metsästys - Osa 1

Vaikka tämä blogi tulee (toivottavasti) sisältämään lähinnä karppausruokia, on pizza henkilökohtainen heikkous johon vain tulee sorruttua, eikä tähän asti ainakaan karppipohjat ole vetäneet aidolle tavaralle vertoja minun suussani. Odotettavissa on myös muutamia muita ankaraan karppilinjaan sopimattomia ratkaisuja, mutta hairahtuminen polulta on aina välillä kuitenkin mukavaa joten ei välitetä siitä.

Tästä blogista et tule useinkaan löytämään tarkkoja reseptejä joka ruualle, ainekset kyllä mutta harvoin mittaan tarkkoja määriä jolloin en myöskään voi niitä paperille kirjata.

Mutta itse asiaan - täydellisen pizzan metsästykseen siis. Täydellistä tuskin on olemassa, makuja on monia, mutta tässä on ilman muuta yksi onnistuneimmista pizzoista joita itse olen tehnyt.

Pizzan taikina koostui yhteensä noin viidestä desilitrasta erikoisvehnä- ja puolikarkeitavehnäjauhoja (durum olisi tietenkin parempaa mutta sitä ei tuohon hätään kaapista löytynyt), pussillinen kuivahiivaa, sopivasti hienoa merisuolaa sekä pippuria ja reilulla kädellä aivan mahtavaa maustetta, valkosipulista yrttisekoitusta, vettä meni joku reilu pari desiä, vajaa kolme, sekä extra virgin oliiviöljyä. Aluksi heitetään kuivat aineet mausteineen kulhoon, sekoitetaan keskenään ja lisätään oliiviöljyä reilulla kädellä, itse vedän spiraalin ulkoreunalta kohti keskustaa sopivan määrän saavuttamiseksi.
Taikina riittää kahteen uunipellilliseen sopivaksi kaulittuna kunhan sen antaa kohota sopivasti (sen 30min-1h).

Täytteeksi tähän täydellisyyttä hakevaan pizzaan tuli ainakin itselle normaalia eksoottisemmat variantit muutoin usein käyttämistäni aineista - ananas oli tuoretta, metwursti sekä salami tuttujen tuomia Unkarin tuliaisia. Jauhelihasta ja sipulista ei tosin taida eksoottista saada millään mittapuulla, mutta kokonaisuus merkitsee!
Tomaattikastikkeen tein itse käyttäen yhden purkillisen chilitomaattimurskaa, yhden purkillisen valkosipulitomaattimurskaa, suurinpiirtein vastaavan purkillisen verran Heinzin ketsuppia (en edes laske muita merkkejä ketsupeiksi), sekaan mausteina vielä chilijauhetta, oreganoa sekä valkosipulista yrttisekoitusta, pippuria ja merisuolaa.
Juustona käytän useimmiten Oltermannia koska sitä tulee käytettyä muutoinkin juustona, mutta muita sopivia on esim mozarella- ja emmentalraaste.
Ja paprika suikaleita jotka muistetaan vasta kun pizza on jo uunissa.

Täytteiden pilkkomista, tyttöystävä juuri ananaksen kimpussa
Yllä olevasta kuvasta saat jonkunlaisen käsityksen täytteiden pilkkomisesta, metwurstit suikaleiksi, ananas kuutioiksi ja salami siivuiksi (joko puolikkaita tai "kokonaisia" siivuja). Pilkkomiseen on aina sopivaa aikaa kun odottaa taikinan kohoamista. Jauhelihan ja sipulin paisto on tuskin kenenkään mielestä rakettitiedettä joten siihen ei tarvinne sen suuremmin paneutua.

Taikina sekä jauhelihasipulisekoitus
Kun taikina on kohonnut ja täytteet pilkottu, on aika kaulita taikina, itse kaulimisesta en muistanut kuvaa napata, mutta eiköhän se ole jokaiselle tuttu toimenpide. Itse tapaan kaulia taikinan suoraan leivinpaperille (jauhoja väliin), tietää milloin pizzapohja on sopivan kokoinen pellille eikä tarvitse arvuutella.

Taikina kaulittu, tomaattikastike lisätty päälle
Tomaattikastikkeen levityksen jälkeen on luonnollisesti täytteiden aika. Tämä on se kohta jossa yleensä tajuan että unohdin pilkota täytteet ellei tyttöystävä olisi auttamassa ja pilkkomassa niitä ajoissa. :)

Täytteet juustoineen levitetty
Täytteet levitetty, oma tapani on pistää osa täytteistä juuston alle ja osa päälle, tässä tapauksessa alle meni jauhelihasipulisekoitus ja metwurstisuikaleet, päälle ananaskuutiot sekä salamit.
Uuni olisi pitänyt pistää päälle jo ennen täytteiden levitystä, joten tässä kohtaa ainakin itse jouduin taas odottelemaan lyhyen mutta huonon muistini vuoksi tyhjänpanttina kun uuni lämpesi. Lämpötilasta en osaa sanoa juuta tai jaata koska uunistani on kulunut lämpötilojen merkinnät luultavasti jo kymmeniä vuosia sitten.

Uunista ulos, joku vikkeläliikkeinen ehti napata jo palasen
Vähemmän yllättäen olin taas unohtanut jotain, ja lisäsin paprikat kun pizza oli jo ehtinyt olemaan minuutin tai pari uunissa. Niiden piti olla siinä jo ennen uuniin laittoa mutta näin käy joskus.
Uunista pizza otetaan ulos kun reunat alkavat ottamaan väriä - omaan makuun on parempi tippa jopa kärähtänyttä reunaa kuin liian vähän paistunut.

Makuelämys oli ilmanmuuta parhaista mitä olen kokenut oman keittiöni tuotoksista, valitettavasti esimerkiksi unkarilaiset metwurstit ja salamit ovat turhan harvinaista herkkua, joten uusiksi tätä ei pääse heti tekemään.