Näytetään tekstit, joissa on tunniste habanero. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste habanero. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. joulukuuta 2011

Naga salsaa

Joulun kunniaksi päätin tehdä nagasta salsaa, kaverilta irtosi Naga Morich pyreetä kylliksi sopivankokoiseen satsiin.

Ainekset:
  • Naga Morich -pyree
  • Tomaattimurska
  • Tuore ananas
  • Mango (purkkiversio koska kaupassa ei kypsiä :( )
  • Sipuli
  • Valkosipuli
  • Habanero
  • Sitruunasta puristettua mehua
  • Mausteita
Valmistus on todella yksinkertaista, kuullotin sipuli- ja valkosipulihakkeen oliiviöljyssä nopsaan aluksi, ja maustoin ne samalla merisuolalla.
Sillä välin kun kuullotetut ainekset jäähtyivät, pilkoin ananaksen ja mangonpalat pieniksi, kaadoin ne ananaksesta irronneen mehun kera kulhoon yhdessä tomaattimurskan kanssa, ja viskoin vielä perään pieneksi silputun habaneron.
Sekoittelin noita yhteen hetken, lisäsin sipulit ja valkosipulit, maustoin hunajalla ja merisuolalla sekä puristin sekaan noin puolikkaan sitruunan mehun.
Tämän jäkeen tuli se kriittinen vaihe, eli naga morich pyreen lisääminen. Kyseessä on sen verran tujua kamaa, että oman terveyden kannalta on suositeltavaa aina käyttää suojaavia käsineitä kun käsittelee nagaa. (Jo miedommatkin chilit tuntuvat varsin ikäviltä kun ne kulkeutuu sormien mukana vaikka nenään tai silmiin)

Annoin salsan tekeytyä noin 20 minuuttia ennen maistamista - ja piru vie, en olisi uskonut mutta tulisuus osui napakymppiin heti ensi yrittämällä omaan makuuni. Kesti noin kymmenisen sekuntia ennen kuin ensimmäistäkään viitettä tulisuudesta tuli esiin, jonka jälkeen se lähti hiipien hyökkäämään saamatta kuitenkaan missään vaiheessa ylilyöntiasemaa muilta mauilta. Polte kestää lievänä hyvän tovin, mutta ei häiritsevän kovana.

Jätin tarkoituksella pienetkin viitteet eri määristä mainitsematta, koska jokaisen toleranssi chileihin on erilainen - toisen mieto on toisen helvetti.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Juhannuskarkelot

Mistä on hyvä juhannus tehty? Ystävistä, viinasta ja ruuasta, tietenkin, eli on aika paneutua juhannusrientoihin ruokineen.

Kaikkien juhannusruokien pohja on tietenkin kunnon grilli, eli tuumasta toimeen ja citymarketista tarttui mukaan kaikken halvin ja imelimmän värinen grilli (no, okei, se oli ainut jäljellä oleva väri, ei erikseen valittu).

Söpön vihreä grilli :)
Kun grilli ja ruuat oli ostettu, oli aika lähteä liikenteeseen eli Saarajerelään keräämään kaverit kasaan. Lyhyen laskuopin mukaan meitä oli kaksi liikaa, joten urheilullisimmat lähetettiin kävelemään kohti Uittamon venesataman(?) rantaa kun me muut köröttelimme paikalle mukavasti tilataksissa.

Kun kaikki oli paikalla ja asennuskaljoja oli kaadettu öljyämään koneita jo kyllin monta, oli aika koota tee-se-itse pallogrilli. Haastelliseen kokoamiseen tarvittiin yksi avaruusinsinööri, kokoaja sekä ohjeita lukeva wannabe-insinööri. Onneksi tällainen yksinkertaisen grillin kokoaminen ei ole kunnon kokoajakolmikolle homma eikä mitään, ja useita asennuskaljoja ja useita ilmeisesti hukattuja osia myöhemmin totesimme että jo ensimmäinen vaihe oli mennyt pieleen, joten irroitimme kaiken joka lähti irti, ruuvasimme jalat suurinpiirtein kiinni ja totesimme että grilli on hyvä nyt, ne muut osat oli tarpeettomia, luultavasti vara-osia tai lahjattomammille kokoajille tarkoitettuja helpotuksia.

Grillin kastaminen, eli ensimmäinen sytytys epäonnistui tietenkin täysin, ja syylliseksi totesimme kissanruokakupin kokoisen hiilitelineen, eihän noin pieni määrä voi riittää mihinkään ja syttymättömyys johtui selkeästi siitä. Onneksi rannalle eksyi myös toinen seurue tässä kohdin ja saimme heiltä lainaan sytytysnestettä.
Täytimme vahingosta viisastuneena lähes koko pallogrillin lopulta hiilillä ja ruuttasimme oikein humalaisen isän kädellä sinne sytytysnestettä perään. Koska odottaminen on kovin tylsää ja luultavasti kuitenkin vain turha kädettömille kokeille tehty varotoimi, tuikkasimme komeuden liekkeihin samoin tein, ja olihan ne komeat liekit!

Kun hiillos oli vihdoin valmis, oli aika siirtyä kokkaamaan.

Ensimmäiset uhrit
Ensimmäisenä uhreiksi päätyi pari habanero kabanossia meiltä tuoreen ananaspalasen kera, tiesmitämakkaraa muilta sekä Oton possupihvi pekonilla, joka tosin päätti ettei se halua pysyä koossa ja pekonit paistettiin lopulta erillään.

Amatöörit!
Pelastettuamme habaneroherkkumme pois grillistä, pääsivät amatöörikokit vauhtiin ja kuorruttivat niin pihvin kuin makkaransakin HPn savuisella grillisoosilla, kuulemma oli hyvää mutta tiedä siitä sitten.

PEKONIA!
Heitimme grilliin lisää ananasta, sekä aivan mieletöntä herkkua, eli pekoniin käärittyjä cheddarjuustopaloja (ei mitään aamiaischeddarsulatejuustoa vaan ihan kunnon cheddaria siis). Ruuat katosivat nopeasti parempiin suihin, mutta onneksi sain pelastettua pari itselleni ja tyttöystävällenikin. Saimme sovittelueleenä valkosipuliperunoita, uusista perunoista tehtyjä tietenkin.

Myöhemmin illalla grillasimme itsemme lisäksi myös vaahtokarkkeja, yhden kokon sekä possun ulkofileetä, mutta valitettavasti kameramies unohti napata kuvia näistä herkuista.

Myöskään rannalla partioineet sorsat ja lokit eivät suostuneet nerokkaista ansoistamme huolimatta eksymään grilliimme.

Urhea grillimme
Kuten kuvasta näkyy, räikeän vihreän grillimme pohja oli lopulta kaikkea muuta kuin vihreä, ehkä se kissanruokakupin kokoinen kippo oli siellä sisällä syystä, mutta kyllä tuo hyvin noinkin toimi.