Juhannuskarkelot

Mistä on hyvä juhannus tehty? Ystävistä, viinasta ja ruuasta, tietenkin, eli on aika paneutua juhannusrientoihin ruokineen.

Kaikkien juhannusruokien pohja on tietenkin kunnon grilli, eli tuumasta toimeen ja citymarketista tarttui mukaan kaikken halvin ja imelimmän värinen grilli (no, okei, se oli ainut jäljellä oleva väri, ei erikseen valittu).

Söpön vihreä grilli :)

Kun grilli ja ruuat oli ostettu, oli aika lähteä liikenteeseen eli Saarajerelään keräämään kaverit kasaan. Lyhyen laskuopin mukaan meitä oli kaksi liikaa, joten urheilullisimmat lähetettiin kävelemään kohti Uittamon venesataman(?) rantaa kun me muut köröttelimme paikalle mukavasti tilataksissa.

Kun kaikki oli paikalla ja asennuskaljoja oli kaadettu öljyämään koneita jo kyllin monta, oli aika koota tee-se-itse pallogrilli. Haastelliseen kokoamiseen tarvittiin yksi avaruusinsinööri, kokoaja sekä ohjeita lukeva wannabe-insinööri. Onneksi tällainen yksinkertaisen grillin kokoaminen ei ole kunnon kokoajakolmikolle homma eikä mitään, ja useita asennuskaljoja ja useita ilmeisesti hukattuja osia myöhemmin totesimme että jo ensimmäinen vaihe oli mennyt pieleen, joten irroitimme kaiken joka lähti irti, ruuvasimme jalat suurinpiirtein kiinni ja totesimme että grilli on hyvä nyt, ne muut osat oli tarpeettomia, luultavasti vara-osia tai lahjattomammille kokoajille tarkoitettuja helpotuksia.

Grillin kastaminen, eli ensimmäinen sytytys epäonnistui tietenkin täysin, ja syylliseksi totesimme kissanruokakupin kokoisen hiilitelineen, eihän noin pieni määrä voi riittää mihinkään ja syttymättömyys johtui selkeästi siitä. Onneksi rannalle eksyi myös toinen seurue tässä kohdin ja saimme heiltä lainaan sytytysnestettä.
Täytimme vahingosta viisastuneena lähes koko pallogrillin lopulta hiilillä ja ruuttasimme oikein humalaisen isän kädellä sinne sytytysnestettä perään. Koska odottaminen on kovin tylsää ja luultavasti kuitenkin vain turha kädettömille kokeille tehty varotoimi, tuikkasimme komeuden liekkeihin samoin tein, ja olihan ne komeat liekit!

Kun hiillos oli vihdoin valmis, oli aika siirtyä kokkaamaan.

Ensimmäiset uhrit

Ensimmäisenä uhreiksi päätyi pari habanero kabanossia meiltä tuoreen ananaspalasen kera, tiesmitämakkaraa muilta sekä Oton possupihvi pekonilla, joka tosin päätti ettei se halua pysyä koossa ja pekonit paistettiin lopulta erillään.

Amatöörit!

Pelastettuamme habaneroherkkumme pois grillistä, pääsivät amatöörikokit vauhtiin ja kuorruttivat niin pihvin kuin makkaransakin HPn savuisella grillisoosilla, kuulemma oli hyvää mutta tiedä siitä sitten.

PEKONIA!

Heitimme grilliin lisää ananasta, sekä aivan mieletöntä herkkua, eli pekoniin käärittyjä cheddarjuustopaloja (ei mitään aamiaischeddarsulatejuustoa vaan ihan kunnon cheddaria siis). Ruuat katosivat nopeasti parempiin suihin, mutta onneksi sain pelastettua pari itselleni ja tyttöystävällenikin. Saimme sovittelueleenä valkosipuliperunoita, uusista perunoista tehtyjä tietenkin.

Myöhemmin illalla grillasimme itsemme lisäksi myös vaahtokarkkeja, yhden kokon sekä possun ulkofileetä, mutta valitettavasti kameramies unohti napata kuvia näistä herkuista.

Myöskään rannalla partioineet sorsat ja lokit eivät suostuneet nerokkaista ansoistamme huolimatta eksymään grilliimme.

Urhea grillimme

Kuten kuvasta näkyy, räikeän vihreän grillimme pohja oli lopulta kaikkea muuta kuin vihreä, ehkä se kissanruokakupin kokoinen kippo oli siellä sisällä syystä, mutta kyllä tuo hyvin noinkin toimi.