perjantai 1. heinäkuuta 2011

Tarkan markan pihvit, eli halpiskasleria

Pihveistä on kiva nauttia silloin tällöin ja miksei useamminkin, valitettavasti kuitenkin kunnon pihviliha on kallista, joten pienellä budjetilla moisiin ei paljoa kosketa. Onneksi löytyy kuitenkin se pihvien oma ruma ankanpoikanen eli kasler - siitä saa halvalla tehtyä jotain pihviä muistuttavaa :)

Perkeleen turvaliedet
Kokkaus meinasi loppua lyhyeen, ensimmäistä kertaa tyttöystävän uudessa kämpässä kokattiin, ja ihmeteltiin mikä on kun valot palaa mutta levyt ei lämpeä. No sehän oli joku perkeleen turvaliesi missä pitää ääntää ajastimia päälle että levyt lämpeää. Tik-tik-tik-tik-tik-tik-tik-tik-tik.

Neljä pientä possua
No, lihat saatiin tik-tik-tik-tik-tikitysten myötä lopulta lämmenneelle pannulle paistumaan, ahdasta oli mutta juuri ja juuri menivät. Pihviä ei kannata tässä kohtaa ikinä maustaa mielestäni, vaan vasta kun se on valmis tai lähes valmis.

Kypsyy kypsyy
Tuossa kohdin alkaa liha olemaan hyvin jo kypsynyttä, ja on aika maustaa, pippuria ei ollut valitettavasti maustehyllyssä mutta onneksi merisuolaa on aina, siitä ei tingitä.

Valmis annos
Lautaselle päätyi hieman jääsalaattia, pari pihviä per nokka ja edellisessä blogientryssä tehtyä majoneesia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti